Nyt vosin kertoa ja esitellä jotain mitä olen saanut syksyn aikana aikaiseksi. Aloitetaan jämälankatilkkupeitosta. Se tuli valmiiksi ja siitä tuli kirjava, mutta varmasti lämmin jollekulle pienelle sitä tarvitsevalle. Laitoin peiton pakettiin ja osoitteeksi Vaaka Ry:n ja tätä kautta osallistuin omalta osaltani heidän tilkkupeittoprojektiin. He toimittavat peitot edelleen lapsille ja lapsiperheille niin kotimaahan kuin lähialueelle kuten Venäjän Karjalaan.
Valmis tilkkupeitto oli tämännäköinen:
Toinen syksyn isompi
projekti on ollut neuloa ihana ystäväni ihanalla 8 kk ikäiselle pojalle neuletakki joululahjaksi. Ohje löytyi vanhasta käsityölehdestä, mutta minulla oli eri lanka ja eri kokoiset puikot mitä ohjeessa ja tämän vuoksi koon kanssa oli ajoittain sumplimista. Sumpliminen onnistui kuitenkin hyvin ja neuletakista tuli sopivan reilu pojalle. Ohjeen mukaan takkiin olisi tullut hiippahuppu ja sitä alkuun yritinkin neuloa, mutta ensimmäinen versio oli aivan liian iso ja toinen päinvastainen. Lopulta päädyin tekemään hupun sijasta tavanomaisen resorikauluksen, joka loppupeleissä on paljon helpompi käytössäkin.
Poika sai lahjansa tänään ja se oli söpön näköinen sen päällä, vaikka näin itse kehunkin. :) Tämä neuletakki oli ensimmäinen, jonka koskaan olen saanut valmiiksi asti. Joskus yläasteella aloitin neulomaan villapuseroa itselleni, mutta siitä taitaa olla vieläkin ainakin yksi hiha tekemättä. Pipot on enemmän mun juttu. Niitä on tälle syksylle kerennyt valmistua kaksi. Kuvia niistä ei kuitenkaan ole nyt näyttää.
Valmis tilkkupeitto oli tämännäköinen:
Toinen syksyn isompi
projekti on ollut neuloa ihana ystäväni ihanalla 8 kk ikäiselle pojalle neuletakki joululahjaksi. Ohje löytyi vanhasta käsityölehdestä, mutta minulla oli eri lanka ja eri kokoiset puikot mitä ohjeessa ja tämän vuoksi koon kanssa oli ajoittain sumplimista. Sumpliminen onnistui kuitenkin hyvin ja neuletakista tuli sopivan reilu pojalle. Ohjeen mukaan takkiin olisi tullut hiippahuppu ja sitä alkuun yritinkin neuloa, mutta ensimmäinen versio oli aivan liian iso ja toinen päinvastainen. Lopulta päädyin tekemään hupun sijasta tavanomaisen resorikauluksen, joka loppupeleissä on paljon helpompi käytössäkin.
Poika sai lahjansa tänään ja se oli söpön näköinen sen päällä, vaikka näin itse kehunkin. :) Tämä neuletakki oli ensimmäinen, jonka koskaan olen saanut valmiiksi asti. Joskus yläasteella aloitin neulomaan villapuseroa itselleni, mutta siitä taitaa olla vieläkin ainakin yksi hiha tekemättä. Pipot on enemmän mun juttu. Niitä on tälle syksylle kerennyt valmistua kaksi. Kuvia niistä ei kuitenkaan ole nyt näyttää.
2 kommenttia:
Kaunis neule pikkuiselle, ja todellakin täältä kokemuksen syvä rintaääni sanoo että oli ne hiippahuput kuinka ihania tahansa niin ei ne ole oikein käytännöllisiä.
Minunkin tilkkupeittotyömaa tuli kuin tulikin valmiiksi ennen joulua, vajaa 400 tilkkua siihen lopulta tuli.
Hienoa, että annoit tilkkupeittosi hyvään tarkoitukseen. :) Söpö takki!
Lähetä kommentti