Nyt on talviloman aika!
Riensin rentoutumaan Rukalle.
Edellisviikon sairastelun rippeitä oli havaittavissa vielä sen verran, että ensimmäiset lomapäivät ovat kuluneet rauhallisemmissa merkeissä mitä hiihtoladulla tai rinteessä.
3. lomapäivänä käänsimme autonkeulan kohti todellista Lappia. Suuntanan Naruska. Naruska on kylä Sallassa, vain parin kilometrin matkan päässä Venäjän rajasta. Paikka oli todella syrjässä! Useaan otteeseen piti ihmetellä, kuinka syrjässä todella olemmekaan... Eräs kyytiläinen määrittelikin näin: "Ensin mennään korpeen, sieltä jumalan selän taa, ja sieltä vielä jonkin matkaa. Talosta, jossa vierailimme, lähimpään kauppaan ja kouluun oli matkaa 50 km.
Ei minusta niin vain olisi asumaan näin s y r j ä s s ä.
Riensin rentoutumaan Rukalle.
Edellisviikon sairastelun rippeitä oli havaittavissa vielä sen verran, että ensimmäiset lomapäivät ovat kuluneet rauhallisemmissa merkeissä mitä hiihtoladulla tai rinteessä.
1. lomapäivänä hakeuduin porojen pariin. Kävin itsekseni pienellä rekiretkellä Pikku-Ukko porolla, syötin Pikku-Ukon kavereille jäkälää, silittelin ja seurustelin - ja tietysti ihastuin suunnattomasti näihin poroihin!
Siellä riitti katseltavaa ja ihasteltavaa; oli vanhan tavaranmuseota, kahvikuppinäyttelyä ja tietenkin kattava Pentikin kakkoslaatumyymälä. Antoisa reissu, käymisen arvoinen paikka!
3. lomapäivänä käänsimme autonkeulan kohti todellista Lappia. Suuntanan Naruska. Naruska on kylä Sallassa, vain parin kilometrin matkan päässä Venäjän rajasta. Paikka oli todella syrjässä! Useaan otteeseen piti ihmetellä, kuinka syrjässä todella olemmekaan... Eräs kyytiläinen määrittelikin näin: "Ensin mennään korpeen, sieltä jumalan selän taa, ja sieltä vielä jonkin matkaa. Talosta, jossa vierailimme, lähimpään kauppaan ja kouluun oli matkaa 50 km.
Ei minusta niin vain olisi asumaan näin s y r j ä s s ä.
Mielenkiintoista silti oli käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti