Joulunpyhät vietettyäni, odotin sitä hetkeä, että pääsen omaan kotiini siivoamaan kaikki joulujutut pois... Heti, eikä vasta Loppiaisena. Mutta kuinkas kävikään. Eräs aamu aamuteetä nautiskellessani, huomasin vain ihailevani kaunista valkoista Amaryllista. Tätä kukoistavaa joulun kukkaa. Mieleni muuttui, eihän Joulu ole kuin kerran vuodessa - ja aina niin pian ohitse. Nautitaan näistä ihanuuksista vielä kun voimme.
Jouluksi tuli taas näperreltyä jotain pientä. Pipo aaltoja rakastavalle, ja toinen leegoja rakentavalle. Pienemmän pään lämmittäjään kirjailin vielä omistajansa nimen. Kuvassa kyseinen pipo vielä vaiheessa tupsun kiinnityksen ja kirjailujen osalta.
Itsekin olin ollut kovin kilttinä.
Kaikenlaista kivaa ja ihanaa oli paketoituna minulle.
Niistä riittää iloa kauaksi aikaa!
Jouluksi tuli taas näperreltyä jotain pientä. Pipo aaltoja rakastavalle, ja toinen leegoja rakentavalle. Pienemmän pään lämmittäjään kirjailin vielä omistajansa nimen. Kuvassa kyseinen pipo vielä vaiheessa tupsun kiinnityksen ja kirjailujen osalta.
Itsekin olin ollut kovin kilttinä.
Kaikenlaista kivaa ja ihanaa oli paketoituna minulle.
Niistä riittää iloa kauaksi aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti