Lähdettiin vihdoinkin kahden kaverin kanssa kauan suunnittelemalle mökkireissulle Iso-Syötteelle. Porukkaa oli tarkoitus lähteä enemmänkin, mutta nykyajan kiireet ja menothan tiedetään... On vain yksinkertaisesti vaikea saada sellaista aikaa, että jokainen pääsisi mukaan. Päätimme kuitenkin, että nyt on aika tai ei koskaan. Ja niin, reissuhan oli tarpeen ja rentoutumaan pääsimme, vaikkakaan ruskaa ei ollut enää nimeksikään ja sää oli enemmänkin kostea ja kylmä, mitä syksyisen aurinkoinen. Vaellusta metsässä tuli silti reilu kymmenen kilsaa, tämän jälkeen illalla lihapata, viini, sekä sauna ja siideri teki arvatenkin hyvää. Kuohuviiniäkin kilisteltiin mun synttäreiden kunniaksi. Rauhallisesti, mutta mukavasti tuli siis juhlittua tätä etappia.
Kesken vaelluksen sain puhelun oudosta numerosta. Se oli iloinen puhelu! Minulle soitettiin, että olin voittanut 300 euron lahjakortin Vepsäläisen huonekaluliikkeeseen! Mahtavaa mikä t u u r i ! Kerrankin onni potkaisi. Tai onhan mua arpaonni ennenkin suosinut mm. rullaluistinten ja konserttilipun merkeissä, mutta niistä on kerennyt vierähtää jo vuosia aikaa. Kyllä tämä oli mukava piristys. Nyt siis on suunnattava Vepsäläiselle suunnittelemaan mitä sieltä haluaisi kotiin kantaa. Juuri pari kuukautta sitten hankin uuden tv-tason, ja kämppäkin on aika pieni ettei sinne kovin ylimääräistä enää mahdu, mutta eiköhän sitä jotain mukavaa aina löydä! Etsinnästäni ehkä tuonnempana lisää...
Kesken vaelluksen sain puhelun oudosta numerosta. Se oli iloinen puhelu! Minulle soitettiin, että olin voittanut 300 euron lahjakortin Vepsäläisen huonekaluliikkeeseen! Mahtavaa mikä t u u r i ! Kerrankin onni potkaisi. Tai onhan mua arpaonni ennenkin suosinut mm. rullaluistinten ja konserttilipun merkeissä, mutta niistä on kerennyt vierähtää jo vuosia aikaa. Kyllä tämä oli mukava piristys. Nyt siis on suunnattava Vepsäläiselle suunnittelemaan mitä sieltä haluaisi kotiin kantaa. Juuri pari kuukautta sitten hankin uuden tv-tason, ja kämppäkin on aika pieni ettei sinne kovin ylimääräistä enää mahdu, mutta eiköhän sitä jotain mukavaa aina löydä! Etsinnästäni ehkä tuonnempana lisää...
Pystyssä pysyttiin, vaikka pitkospuut oli sateesta liukkaat.Poroja, poroja, poroja. Ihania poroja näkyi paljon metsissä.
Tässä niistä yksi:
Tässä niistä yksi:
2 kommenttia:
HEEEI hoksasin just, että sehän on oikeastaan ihan epparia että voitit. Oot voittanut niin monesti, nekin Bäkkäreitten liput (vaikea uskoa vieläkään, alkaa hymyilyttää...)! Olis ihan oikeutettua, että jaettais sun palkinto bingolappujen hengessä. Eli 200 sulle ja satku mulle.
;)
Höp höp maijjja. Muistaakseni minäkään en saanut yhtään kenkää, silloin kun sinä voitit sen lahjakortin monoon. Bingot on erikseen ja muut voitot erikseen, sovitaanko näin?
;)
Lähetä kommentti